Yleensä tapahtumapaikalla mikrofoni pitää karheaa ääntä ollessaan lähellä puhujaa, jos paikan päällä oleva henkilökunta ei käsittele sitä oikein. Tätä karheaa ääntä kutsutaan "ulvontaksi" tai "takaisinkytkentävahvistukseksi". Tämä johtuu liiallisesta mikrofonin tulosignaalista, joka vääristää lähetettyä ääntä ja aiheuttaa ulvontaa.

Akustinen takaisinkytkentä on epänormaali ilmiö, jota esiintyy usein äänentoistojärjestelmissä (PA). Se on ainutlaatuinen akustinen ongelma äänentoistojärjestelmissä. Sen voidaan sanoa olevan haitallista äänentoistolle. Ammattimaisen äänentoiston parissa työskentelevät ihmiset, erityisesti ne, jotka ovat erikoistuneet paikan päällä tapahtuvaan äänenvahvistukseen, vihaavat kaiuttimien ulvontaa, koska ulvonnan aiheuttamat ongelmat ovat loputtomat. Suurin osa ammattiäänialan työntekijöistä on melkein pähkäillyt päästäkseen eroon siitä. Ulvonnan täydellinen poistaminen on kuitenkin edelleen mahdotonta. Akustinen takaisinkytkentä on ulvontailmiö, joka johtuu siitä, että osa äänienergiasta siirtyy mikrofoniin äänensiirron kautta. Kriittisessä tilassa, jossa ulvontaa ei ole, kuuluu soittoääni. Tässä vaiheessa yleisesti katsotaan, että kyseessä on ulvontailmiö. 6 dB:n vaimennuksen jälkeen ulvontailmiötä ei enää esiinny.

Kun äänentoistojärjestelmässä käytetään mikrofonia äänen tallennukseen, koska mikrofonin vastaanoton ja kaiuttimen toistoalueen välillä ei ole mahdollista tehdä äänieristystoimenpiteitä. Kaiuttimesta tuleva ääni voi helposti kulkeutua tilan läpi mikrofoniin ja aiheuttaa ulvontaa. Yleisesti ottaen vain äänentoistojärjestelmässä on ulvontaongelma, eikä tallennus- ja restaurointijärjestelmässä ulvontaa esiinny lainkaan. Esimerkiksi tallennusjärjestelmässä on vain monitorikaiuttimet, joten mikrofonin käyttöalue äänitysstudiossa ja monitorikaiuttimien toistoalue ovat erillään toisistaan, eikä äänen takaisinkytkentää esiinny. Elokuvaäänentoistojärjestelmässä mikrofoneja ei juurikaan käytetä, vaikka mikrofonia käytettäisiin myös lähikuvan tallennukseen projektiohuoneessa. Projektorikaiutin on kaukana mikrofonista, joten ulvontaa ei esiinny.

Mahdollisia syitä huutoon:

1. Käytä mikrofonia ja kaiuttimia samanaikaisesti;

2. Kaiuttimen ääni voidaan välittää mikrofoniin tilan läpi;

3. Kaiuttimen lähettämä äänienergia on riittävän suuri ja mikrofonin herkkyys on riittävän korkea.

Kun ulvontaa esiintyy, mikrofonin äänenvoimakkuutta ei voi enää säätää paljoa. Ulvonta voi olla erittäin voimakasta, kun sitä lisätään, ja sillä on erittäin haitallisia vaikutuksia live-esitykseen. Vaihtoehtoisesti ääni voi soimaan, kun mikrofoni kytketään päälle kovalla teholla (eli kun mikrofoni kytketään päälle ulvonnan kriittisessä kohdassa), jolloin äänessä on kaikua, mikä heikentää äänenlaatua. Vaikeissa tapauksissa kaiutin tai päätevahvistin voi vaurioitua liiallisen signaalin vuoksi, mikä estää normaalin esityksen jatkumisen ja aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita ja maineen menetyksiä. Ääniongelman kannalta hiljaisuus ja ulvonta ovat suurimpia onnettomuuksia, joten kaiutinteknikon tulisi pyrkiä välttämään ulvontaa varmistaakseen äänenvahvistuksen normaalin etenemisen paikan päällä.

Tehokkaita tapoja välttää ulvontaa:

Pidä mikrofoni kaukana kaiuttimista;

Vähennä mikrofonin äänenvoimakkuutta;

Käytä kaiuttimien ja mikrofonien suuntausominaisuuksia välttääksesi niiden suuntausalueita;

Käytä taajuusmuunninta;

Käytä taajuuskorjainta ja kierronvaimenninta;

Käytä kaiuttimia ja mikrofoneja kohtuudella.

Äänialan työntekijöiden vastuulla on taistella jatkuvasti kaiuttimien ulvontaa vastaan. Äänitekniikan jatkuvan kehityksen myötä ulvonnan poistamiseen ja vaimentamiseen tulee yhä enemmän menetelmiä. Teoriassa ei kuitenkaan ole kovin realistista, että äänenvahvistusjärjestelmä poistaisi ulvontailmiötä lainkaan, joten voimme vain ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ulvonnan välttämiseksi järjestelmän normaalissa käytössä.